Jatkuu!

Pitkästä aikaa!

  Kirjoittelu on jäänyt vähille. Ei, sillä etteikö seksuaalista elämää olisi ollut, mutta elämässä välillä toiset asiat vievät enemmän aikaa, ja silloin tämmöiset harrastemaiset omat huvitukset, kuten tämä päiväkirja vain jäävät kokonaan nurkkaan pölyttymään. Pete ja Jonna eivät tapaile enää, enkä itsekään Antonia ole nähnyt muutamaan kuukauteen. Kavereita olemme silti.
  Uh, meno omassa kaupungissa on kyllä ollut aika saamatonta. Tarkoitan, että en ole kiinnostunut baareissa ravaamaan ja etsimään sieltä miestä edes yhdeksi illaksi. Ennen kevättalven seikkailujani, minulla oli pitkään jatkunut tapailua erään herran kanssa. Tämä herra Leo ei ole mikään tavallinen mies, josta ikäiseni likka unelmoi, ja ensi tapaamisellamme en olisi ikinä uskonut, että meidän välille kehittyisi moinen side. Olemme taas tapailleet, vaikka sovimme ettemme näkisi enää, muuta kuin seksittömän ystävyyden merkeissä.. Valitettavasti liha on heikkoa.
  Tausta tarinaa tästä Leosta: tutustuin häneen työni kautta. Jaamme usein saman työpaikan, joten näemme väkisin niin kauan kuin jatkan nykyisessä työssäni. Hän on minua reilusti vanhempi, ja tarkoitan todella reilusti! Hän on avioliitossa. Hänellä on lapsi, joka on jo omillaan tuleva aikuinen.
  Aloimme tulla hyvin toimeen töissä, ja hämmästykseni löysin hänestä itselleni hyvän ystävän. Kaikki oli hyvin välillämme, kunnes yhtäkkiä eräänä päivänä hän suuteli minua. Menin todella hämilleni, ei siksi ettäkö tilanne olisi ahdistanut, vaan siksi että siinä oli sitä jotain! En uskonut ikinä, että intohimo voisi olla niin voimakasta! Se repi juurineen mukaansa. Sallin tämän erehdyksen välillemme, sillä hänen ja vaimonsa välillä ei ole ollut mitään seksuaalista yli viiteen vuoteen, ja heidän suhteensa on ollut aina enemmänkin Hyvä tiimi-muotoinen, kuin Kaksi rakastavaa ihmistä.
  Kumpikin olimme todella hämillämme, ei näin pitäisi käydä ja se ei saisi olla näin hyvää! Miten se edes oli mahdollista? Tarkoitan, se miten kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen, kun kemiamme kohtasivat. Ei sitä saisi tapahtua aviossa olevan miehen kanssa! Syytin itseäni tapahtunseesta ja kävimme pitkiä keskusteluja moraalista ja arvoista. Olimme itsekkäitä, kun painoimme asian villasella ja jatkoimme sekstailua jatkossa. Seksi oli niin uskomatonta, että sen hinta ei liikuttanut minua yhtään: tuntui kuin olisin myynyt koko arvomaailmani seksistä hänen kanssaa, niin hyvää se oli!
  Jatkoimme tapailua työajan ulkopuolella. Tapaamisemme olivat yleensä alle kahden tunnin kestoisia, mutta sitäkin intohimoisempia. Olimme sopineet, että vain seksiä, ei muuta. Suhteemme perustui avoimuuteen, kykenisin kertomaan hälle, jos alkaisin kokemaan tilanteen ikäväksi, jolloin kaikki loppuisi. Olin tietoinen siitä, että minä olisin vain se toinen. En enempää kuin seksi, kaiken muun Leo jakaisi vaimonsa kanssa.
  Jokainen saattaa jo arvata mitä seuraavaksi tapahtui. Ei, salaisuus oli meidän kahden, mutta tunteet olivat suuremmat kuin luulimme. Emme kyenneet lopettamaan suhdetta, vaikka tiesimme että niin tätyisi tapahtua. Kaikki riistäytyi käsistä, se ei ollut enää puhdasta seksiä, vaan tunteet muuttivat sen rakasteluksi ja pian välillemme syntynyt yhteys oli murtumaton.
 Tilanne vaati täyskäännöksen, ja emme pitäneet yhteyttä millään tavoin! Jätin työnikin. Lopetimme kokonaan yhteydenpidon. Se ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Halusimme varmistaa, että toisella asiat olisivat hyvin, ettei kumpikaan olisi sortunut masennukseen, ja että elämä voisi jatkua kaiken jälkeenkin. Kumpikin tunsi huonoa omaatuntoa toisen eroahdingosta, mutta se oli kestettävä.
   Tätä tilannetta on jatkunut kesään asti, kunnes vahingossa työn kautta tapasin jälleen Leon, ja liekki sai happea roihutakseen. Se oli kuin huumetta. Hänen lauetessaan värisin, ja sitä jatkui monia minuutteja huipun jälkeen. Se oli kaunista tunnetta, jota en ollut saanut kokea kuukausiin.
  Kenenkään muun miehen kanssa en ole kokenut yhtä voimakasta intohimoa ja seksuaalista vapautta, kuin Leon kanssa. En uskalla ajatella hänen kasvojaan, jo pelkästään se kouraisee kohtuani kunnolla ja saa kylmät väreet lentämään ihollani. Kun kuvittelen hänen hengittävän iholleni, kostun jo kunnolla, ja alan huokailla himosta. Jos pelkkä ajattelu on näinkin voimakasta, niin voitte kuvitella miten herkäksi aistini vetäytyvät hänen seurassaan: mieleni on jo siinä kohti nelinkontillaan, valuen ja kiimaisesti odottaen häntä.
  Se, että löytäisin itselleni oman miehen, joka saisi minut tuntemaan yhtä voimakkaasti kuin Leo, olisi unelmaa. Mies, joka menisi himosta sekaisin kuin Leo menee kanssani, ja joku jota voisin vapaasti rakastaa ja helliä. Ah, se olisi ihanaa. Mikään ei vain tunnu miltään kun on saanut maistaa jotain näin voimakasta myrkkyä.

Dana